Kiitos tästä vuodesta, katse onkin jo siirtynyt tulevaan!

Tämä vuosi on ollut uskomaton, johtuen tietenkin Ronjasta. Mitkään sanat ei riitä kuvailemaan tätä vuotta, tää kaikki täytyy vaan kokea. Vanhemmaksi tuleminen on jotain aivan uskomatonta ja tää rakkaus lasta kohtaan on asia jonka toivon että suurin osa ihmisistä saa kokea! Onhan tää myös raskasta eikä todellakaan aina pelkästään ruusuilla tanssimista, välillä muistelee haikein mielin aikaa ilman lasta, kun sai nukkua normaalisti ja ajatella pelkästään itseään jos siltä tuntui.
Mutta vaikka välillä tuntuukin raskaalta ja toivottomalta niin en ikinä maailmassa vaihtaisi päivääkään pois! Se hymy jonka Ronja väläyttää päiväunien jälkeen, siihen ei kukaan muu pysty, se jos mikä sulattaa tän äidin sydämmen.

Ja onhan tää toki ihanaa aikaa kun saa kokea miten lapsi oppii uusia asioita lähestulkoon päivittäin. Pikkuhiljaa alkaa sanoja tulemaan ja kohta pystynkin kommunikoimaan lapseni kanssa yhteisellä kielellä, aivan mahtavaa! Toki tiedän myös että meidän tytöstä tulee semmonen papupata että meillä tuskin tulee enään ikinä olemaan hiljaista kun hän oppii puhumaan. Hihi.
Saa nähä kumpi meille tulee eka, puhe vai käveleminen. Jotenkin tuntuu että molemmat puskee sieltä kauheeta vauhtia mutta en usko että ne samaan aikaan kuitenkaan tulee. Ehkä se kävely voittaa? Saa nähä!

Aiii, sain juuri ilouutisia!
Ystävä on synnyttänyt tänään pojan! <3 Aivan mahtavaa, olen niin onnellinen heidän puolestaan! (Koskas mulle iskee jälleen vauvakuume?!) Pikkumies ei ollutkaan niin pieni, pituutta oli 51cm ja painoakin päälle 3500g.. Hiih.. Ihanaa! Syntyessään jo isompi kun siskonsa. Ai että, mun sydän pamppailee nyt onnesta!

Toinen ilouutinen on myös se että toisen ystävän poika leikattiin tänään onnistuneesti! Hän paranee toivottavasti pikavauhtia! Silti tuntuu niin pahalta että niin pikkuista pitää leikata mutta pakkohan se on ajatella että se on lapsen parhaaksi! En tiedä asiasta sen enempää joten... Mutta ihanaa kuitenkin että pikkumies tulee kuntoon <3

Mitäs muuta iloista?
Ei tuu kauheesti mitään mieleen!
Täytyykin tässä toivotella Onnellista Uutta Vuotta kaikille,
tuolta meidän makkarista alkaa kuulua kitinää joten neiti taitaa siis heräillä!
Ai että ku haaveilen siitä että neiti nukkuisi omassa huoneessaan!
Ehkä sitten kun hän alkaa sopeutua tähän kaikkeen uuteen mitä uusi vuosi tuo tullessaan?!
Mamma lähtee töihin ja pirpana hoitoon, iiks. <3